Kuvan analyysin perusteet

Kuvan analyysin perusteet

Moni museossa kävijä miettii näkemiään teoksiaan pidempään. Katsoja miettii esimerkiksi että mitä kuva esittää, mitä kuvalla halutaan viestittää, millaisia tunteita ja ajatuksia kuva herättää tai esimerkiksi sitä miksi kyseinen kuva on sillä paikalla museossa. Katsoja voi myös kiinnittää huomiota johonkin yksityiskohtaan, tai väreihin tai varjoihin. Katoja voi ihmetellä esimerkiksi abstraktin taiteen näyttelyssä, että miksi taulussa näkyy pelkkää valkoista. Myös taulun nimi voi herättää kysymyksiä. Taiteen ymmärtäminen voi olla varsin vaativaa, esimerkiksi suomalaisissa kouluissa ei opeteta kovin paljon taiteen analyysia. Teoksen analysointi on erittäin haastavaa, mutta samalla se voi olla erittäin palkitsevaa kun katsoja oppii ymmärtämään erilaisia asioita taulusta. Tietyn teoksen sijoittaminen suurempaan kokonaisuuteen voi myös auttaa ymmärtämään paremmin kyseistä yhteiskuntaa ja sen historiaa.

Usein kulttuuritutkimuksen opintoihin kuuluu jonkun tietyn kuvan tai taideteoksen analyysia. Kuva-analyysi voidaan jakaa eri vaiheisiin. Vaiheista ensimmäinen on ensivaikutelma eli millaisia mielikuvia joku kuva herättää. Toisena vaiheena on kuvailu, jossa kerrotaan mitä kuvassa todella on. Kolmantena vaiheena kerrotaan miksi kukin valinta on tehty. Viimeisenä on kuvan tulkinta, jossa kuva pyritään laittamaan osaksi suurempaa kokonaisuutta. Voidaan myös tarkastella, että onko kuvan läheisyydessä muita kuvia ja miten muut kuvat vaikuttavat kuvan tulkintaan. Myös esimerkiksi kuvateksti voi vaikuttaa kuvan analyysiin.

Analyysia voidaan rakentaa keskittymällä joka kerta eri asioihin, esimerkiksi symbolisiin merkityksiin, rakenteeseen tai sisältöön. Sisältöä voidaan tarkastella seuraavasti esimerkiksi seuraavasti. Voidaan arvioida, että vaikuttaako kuvan koko jotenkin tulkintaan. Tämä voi vaikuttaa siihen, mikä kuvassa on olennaista. Myös kuvakulma ja liikesuunta voi olla olennaista. Kuvakulma voi vaikuttaa esimerkiksi siihen kuinka arvokkaana henkilö nähdään.

Yksi tunnetuimmista kuva-analyysin malleista on Panofskyn sisällönanalyysi painottaa kuvan sisällöllisiä merkityksiä. Esimerkiksi voidaan kysyä miksi jokin tietty aihe on valittu tai mitä on kuvattu.

Panofskyn analyysi tehdään kolmella tasolla. Ensimmäisellä tasolla riittää havainnointi, silloin kuvataan mitä kuva esittää. Panofsky kutsuu tätä ensimmäistä analyysin tason esi-ikonografiseksi tasoksi. Toisella tasolla analysoidaan perusteellisemmin mitä on kuvattu. Siihen tarvitaan jo asiatietoja ja lukeneisuutta. Tätä tasoa Panofsky kutsuu ikonografiseksi tasoksi. Kolmatta tasoa Panofsky kutsuu ikonologiseksi tasoksi. Tässä tarvitaan tietoa ei pelkästään teoksesta ja siitä ketä teos esittää vaan myös aikakaudesta, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tässä tasossa kuvaa tulee tulkita kulttuurisena ja henkilöön sidonnaisena kohteena.

Myös sommittelu voi olla tärkeää kuvan analyysissa. Voidaan tarkastella esimerkiksi, että onko kultaisen leikkauksen analyysia käytetty ja jos on niin miten. Myös värit ovat tärkeitä kuvan tulkinnassa. Esimerkiksi vihreää pidetään elämän värinä, mustaa kuoleman, punaista rohkeuden ja valkoista puhtauden värinä.