Kulttuurintutkimus muualla maailmassa

Kulttuurintutkimus muualla maailmassa

Kulttuurintutkimus niin kuin monet muutkin alat, ovat varsin länsikeskeisiä. Tutkimuksessa korostetaan usein yhdysvaltalaisten, englantilaisten, ranskalaisten ja saksalaisten tutkijoiden ajatteluja. Vähemmän tunnettua on muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Afrikassa tehty tutkimus.

Latinalaisessa Amerikassa sellaiset ajattelijat kuten Jose Marti ja Angel Rama ovat varsin tunnettuja. Latinalaisen Amerikan kulttuurintutkimuksen teemoja ovat olleet muun muassa dekolonisaatio, kaupunkikulttuurit.

Monissa Aasian maissa kulttuurintutkimuksesta on tullut suosittua 1990-luvulla. Inter-Asia Cultural Studies -julkaisu on yksi merkittävimmistä aasialaisista alan lehdistä. Se on perustettu vuonna 2000.

Afrikan kulttuurintutkimus on keskittynyt kolmannen maailman ongelmiin ja postkolonialismiin. Afrikkaa koskeva tutkimus käsittelee monenlaisia aiheita, kuten musiikki, afrikkalainen kirjallisuus, valtasuhteet ja afrikkalaiset kielet. Suuri määrä kieliä tekeekin Afrikasta mielenkiintoisen kohteen monille kulttuurintutkijoille. Merkittävin Afrikkaa koskeva tieteellinen julkaisu on African Cultural Studies Lehti perustettiin vuonna 1988, se tunnettiin aluksi nimellä African Languages and Culture.

Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolisista kulttuurintutkijoista on esimerkiksi meillä Suomessa puhuttu erittäin vähän. Aihe on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen. Monien maiden kulttuurintutkimuksessa yksi kansainvälistä näkyvyyttä estävä tekijä voi olla kieli – kaikki tutkimus ei ole englanniksi tai muilla suurilla kielillä. Esimerkiksi Suomessa monet kulttuurintutkijat kirjoittavat pääasiassa Suomeksi, eikä heidän tutkimus ehkä tästä syystä saa paljoa kansainvälistä huomiota.

Yksi ongelma on myös se, että monet esimerkiksi afrikkalaisten maiden kulttuuria käsittelevät tutkimukset ovat länsimaisten tutkijoiden tekemiä tai paikallisten, jotka ovat saaneet voimakkaita vaikutteita länsimaisesta kirjallisuudesta. On aiheellista kysyä, että voidaanko kaikkia kulttuureita tutkia samoilla, länsimaisilla metodeilla ja käyttäen länsimaissa tunnettuja käsitteitä. Länsimaisen tutkimuksen ylivalta saattaa siis myös olla haitallista. Lisäksi maissa, joissa on siirtomaahistoriaa, paikallisset voivat suhtautua varauksella länsimaisiin tutkijoihin ja heidän todellisiin tarkoitusperiin.