Kulttuuriopinnot voivat laajassa merkityksessä tarkoittaa myös vieraiden kielten ja kulttuurien opiskelua. Suomessa moni opiskelee erityisesti englannin opiskelua, opinnot sisältävät usein ainakin jossain määrin myös kulttuurin tuntemusta. Muutenkin, esimerkiksi amerikkalainen populaarikulttuuri on varsin monelle suomalaiselle tuttua median johdosta. Lisäksi monet tv-ohjelmaformaatit ovat usein länsimaalaisia, esimerkiksi Hollannista.
Monet opiskelevat vieraita kieliä ja kulttuureita esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla. Yhä enemmän kieliä opiskellaan myös verkossa, verkosta löytyvät videot voivat olla hyvä lähtökohta kielten opiskeluun. Myös puhelimeen on mahdollista asentaa lukuisia sovelluksia, joilla voi opiskella kieliä. Hyvin erilaista sen sijaan on kielten ja kulttuurien opiskelu yliopistolla, jossa mennään usein varsin syvälle kieleen ja kulttuuriin. Monesti vieraiden kielten yliopistokurssien taso on niin korkea, että jopa äidinkielenään kieltä puhuvalla voi olla vaikeuksia saada kursseja läpi.
Suomessa on mahdollista opiskella hyvin monia eri kieliä yliopistoissa. Tosin viime vuosina harvinaisempien kielten opinnoista on karsittu. Erityisesti Helsingin yliopistossa on mahdollista opiskella harvinaisempia kieliä, esimerkiksi portugalin, tsekin, turkin, swahilin ja hindin kieltä. Muistakin yliopistoista on mahdollista löytää harvinaisempien kielten kursseja, esimerkiksi Jyväskylässä voi opiskella slovakin kieltä, Turussa romaniaa ja Tampereella tsekin kieltä.
Kieliä opiskellaan eri syistä. Jotkut ovat kiinnostuneita jonkin tietyn maan kulttuurista. Esimerkiksi henkilö voi kiinnostua venäjänkielisestä kirjallisuudesta ja lukee kirjoja ensin suomeksi. Sitten hän päättää aloittaa kielen opiskelemisen, jotta hän pystyy ymmärtämään maan kulttuuria paremmin.
Toinen voi kiinnostua kielestä matkaillessaan johonkin tiettyyn maahan. Monilla suomalaisilla espanjan kielen opiskelu liittyy usein siihen, että he vierailevat maassa usein. Joillakin taas henkilökohtaiset syyt voivat olla kielen opiskelemista motivoiva tekijä. Kieli voi olla myös muodissa. Esimerkiksi moni nuori haluaa opiskella japania. Japanin opiskelu voi liittyä monella japanilaiseen manga ja anime-kulttuuriin.
Yliopistoissa kielen ja kulttuurien opetus on ainakin jollain tasolla muuttunut. Jonkin tietyn kulttuurin opettamisessa on pyrittävä välttämään yleistyksiä ja stereotypioita. Voidaan myös perustellusti kysyä, että onko yliopistoissa opetettava vieraiden maiden kulttuuri pääasiallisesti ns. eliittikulttuuria. Ei ole yksimielisyyttä siitä, kuka määrittelee kulttuurin eikä siitä mitä kulttuuri sisältää ja mitä ei. Vieraiden kielten ja kulttuurien opinnot antavatkin usein maasta hyvin erilaisen kuvan kuin mihin maassa vieraileva henkilö saattaa törmätä. Samoin yliopistojen kieliopetus saattaa painottaa sellaista kielenkäyttöä, jota valtaosa sen maan puhujista ei käytä jokapäiväisessä puheessa. Yliopisto-opetuksessa pyritään tuomaan hienostuneempia termejä mukaan.
Kielten opiskelu suomalaisissa yliopistoissa on muutosvaiheessa. Viime vuosina monien harvinaisempien kielien opetusta on karsittu, koska useissa yliopistoissa humanistisen aineet eivät ole rahoituksen kannalta kiinnostavampia. Toisaalta, harvinaisempien kielten opiskelu ja niiden tarjonta on suotavaa, koska yhteiskunta tarvitsee osaajia eri elämänalueilla. Ja vaikka esimerkiksi Suomessa ei olisi tarvetta jonkun Afrikan kielen osaamiselle, kieltä voi hyödyntää ulkomailla. Kielten osaaminen myös vaihtelee eri aikakausina, esimerkiksi Saksan kieltä osattiin paremmin joitakin vuosikymmeniä sitten.
