Kulttuurintutkimus Suomessa tänään

Kulttuurintutkimus Suomessa tänään

Tässä osiossa käydään läpi kulttuurintutkimusta ja kulttuurintutkimuksen opintoja Suomessa. Suomessa on tehty varsin runsaasti kulttuuritutkimukseen liittyvää tutkimusta, ja monet suomalaiset kulttuurintutkijat ovat varsin tunnettuja myös kansainvälisesti.

Kuten jo aiemmin mainittiin kultttuurintutkimuksen uranuurtajia ovat olleet Pertti Alasuutari ja Mikko Lehtonen. Kulttuurintutkimusta voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa. Alasuutari on toiminut Tampereen yliopistossa sosiologian professorina. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää muun muassa mediatutkimuksen, globalisaation ja yhteiskuntatutkimuksen metodologiaa.

Alasuutari on erityisen kiinnostunut laadullisesta eli kvalitatiivisestä tutkimuksesta, josta hän on kirjoittanut varsin paljon. Hänen kirjansa laadullinen tutkimus on yksi tärkeimmistä suomalaisista metodioppaista ja se on yksi kaikkein myydyimmistä yhteiskuntatieteellisistä oppikirjoista Suomessa. Alasuutari on myös kiinnostunut vallankäyttöön, joka on sidoksissa yhteiskunnan kulttuurillisiin ulottuvuuksiin. Lisäksi Alasuutari on kirjoittanut muun muassa työläiskulttuurista, alkoholismista, radiosta, televisiosta, suomalaisesta identiteetistä ja lähiöravintolasta.

Myös Mikko Lehtonen on tehnyt uransa pääasiassa Tampereen yliopistossa. Lehtonen on kirjoittanut esimerkiksi maskuliinisesta kulttuurista, kirjallisuudentutkimuksesta ja materialistisesta kulttuuriteoriasta. Kirjassaan Maailma – materiaalisen kulttuuriteorian lähtökohtia, Lehtonen tarkastelee materiaalisuutta korostavan lähestymistavan mahdollisuuksista kulttuurintutkimuksessa. Hän haluaa tuoda esiin kulttuurin ja materiaalisen maailman suhteen, kuinka luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen. Lehtosen teos on todella laaja-alainen ja monitieteellinen: siinä mennään niin filosofian, politiikantutkimuksen, antropologian, taloustieteen kuin sosiologian alueilla. Lehtosen teoksen perusajatus on se, että luontoa ja kulttuuria ei pysty erottamaan toisistaan vaan ne rakentavat toinen toisiaan. Näin Lehtosen teos on kriittinen tarkastelu vastakkainasettelua, jollaista esimerkiksi Rene Descartesin ajattelu edustaa.

Lehtonen on myös kirjoittanut kirjan syyskuun yhdennetoista merkitys. Lisäksi Lehtonen on suomentanut lukuisia kulttuurintutkimuksen merkkiteoksia, esimerkiksi Stuart Hallin tuotantoa. Hänen ajattelunsa onkin saanut paljon vaikutteita Birminghamin koulukunnalta. Lehtonen kritisoi länsimaista, yksilökeskeistä ihmisnäkemystä. Lehtonen painottaa sitä, että yhteiskunnat perustuvat ihmisten ja ihmisryhmien välisille suhteille, eikä yksilölle. Lisäksi Lehtonen kritisoi taloudellisen ajattelun ylivaltaa.

Kulttuurintutkimusta ja kulttuuritieteitä voi opiskella Suomessa useissa yliopistoissa. Edellä mainittu Tampereen yliopisto on erittäin tunnettu kulttuurialan opinnoista. Myös Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa korostetaan kulttuurin opintoja. Esimerkiksi etnomusikologiaa voi opiskella Jyväskylässä. Helsingin yliopistossa opetetaan monia harvinaisempia kieliä ja kulttuureita, joita ei kuuri voi opiskella muualla Suomessa, esimerkiksi useita Itä-Euroopan kieliä. Myös Turun yliopistossa voi opiskella useita eri kieliä, kulttuuriantropologiaa, viestintää, historiaa jne. Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimusta voi opiskella omana oppiaineenaan.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan tulee valita yhden seuraavista erikoisaloista. etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, ja taiteensosiologia. Useimmissa yliopistossa kulttuurintutkimus ei ole omana oppiaineena kuten Itä-Suomen yliopistossa, vaan opiskelijan tulee valita joku erikoisaloista jo hakuvaiheessa. Seuraavaksi tarkastellaan kulttuurintutkimusta eri maissa. Aloitamme angloamerikkalaisista maista.