Kulttuurintutkimus angloamerikkalaisissa maiss

Kulttuurintutkimus angloamerikkalaisissa maiss

Kulttuurintutkimus on monelle tuttu termi, mutta aina ei ole selvää, mitä se oikeastaan tutkii. Eri maissa on myös erilaiset painotukset. Tässä osiossa käymme läpi tarkemmin mitä termi tarkoittaa, sen historiasta ja käytöstä nykyään eri maissa. Aloitamme aiheen käsittelyn englanninkielisistä maista.

Itse termi kulttuurintutkimus, englanniksi . Cultural Studies”, tulee englantilaiselta Richard Hoggartilta. Hoggart perusti 60-luvulla Birmingham Center of Cultural Studies -laitoksen. Laitosta johti myöhemmin esimerkiksi Stuart Hall, joka on yksi kulttuurintutkimuksen tunnetuimmista nimistä. Birminghamin yliopisto onkin hyvin keskeinen kulttturintutkimuksen historiassa. Birminghamin koulukunta oli kiinnostunut esimerkiksi nuorisotutkimuksesta ja työläiskulttuurista. He pyrkivät selittämään brittiläisen yhteiskunnan muutoksia kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.

Myös Yhdysvalloissa kulttuurintutkimuksesta on tullut suosittu oppiaine. Kulttuurintutkimuksen käsitteet tulivat nopeasti monille aloille Yhdysvaltalaisiin yliopistoihin, esimerkiksi sosiologiaan, koulutukseen, kasvatustieteisiin ja kirjallisuuteen.

Australiassa kulttuurintutkimus otettiin opetukseen nimellä Cultural Policy Studies. Useat kulttuurintutkimuksen merkittävistä julkaisuista ovat Australiasta. Kanadassa kulttuurintutkimus on keskittynyt yhteiskuntaan ja teknologiaan. Merkittäviä kanadalaisia kulttuurintutkimuksen uranuurtajia ovat Marshall Mc Luhan ja Harold Innis. Perinteen juuret ovat Torontossa. Innis tutki sitä kuinka eri viestintävälineet vaikuttavat yhteiskunnan luonteeseen. Sähköiselle viestinnälle tyypillistä on se, ettei se ole sidoksissa paikkaan kuten perinteinen viestintä. Se ei pyri perinteiden ylläpitämiseen vaan mahdollisimman laajaan vuorovaikutukseen. Mc Luhan sovelsi Innisin ajatuksia nykypäivään sopiviksi. Hän puhui reaaliaikaisesta maailmankylästä, ja hän näki viestimen ihmisen aistien jatkeina. McLuhan korosti viestinnän vaikutuksia, hän ei nähnyt viestinnän sisältöä niin tärkeänä vaan nimenomaan vaikutuksen ihmisiin. McLuhanin näkökulma oli perin myönteinen, hän näki esimerkiksi television vaikutukset pääasiassa myönteisinä. Toinen kanadalainen, Neil Postman sen sijaan näki television vaikutuksen haitallisena. Postman kirjoitti, että televisio tuhoaa kaiken järjellisen keskustelun yhteiskunnassa.

Seuraavassa osiossa tarkastelemme ranskalaisten näkökulmaa kulttuurintutkimukseen, muun muassa Pierre Bourdieun ajatuksiin televisiosta. Suomessa viestinnän opinnoissa yleensä luetaan runsaasti edellä mainittuja tutkijoita. Esimerkiksi kanadalainen koulukunta on keskeinen viestinnän historian tutkimuksessa.

dante