Kultturintutkimuksen opinnot yliopistossa

Kultturintutkimuksen opinnot yliopistossa

Tässä osiossa käsittelemme kulttuurintutkimusta osana yliopisto-opintoja. Aiheesta on jo keskusteltu muissa osioissa ja nyt palaamme tähän aiheeseen. En kuitenkaan lähde erittelemmään kattavasti kulttuurintutkimuksen opintoja Suomessa vaan näistä on saatavilla runsaasti materiaalia ja lisätietoa muualla internetissä. Yliopisto-opintoja miettivän kannattaa myös miettiä olisiko esimerkiksi kielen ja kulttuurin opinnot järkevämpää suorittaa ulkomailla. Kielen oppimisen kannaltahan on tunnetusti hyvä oleskella pidempään maassa, jossa kyseistä kieltä puhutaan.

Englanninkielinen termi cultural studies käännetään usein sanalla kulttuurintutkimus. Se ei ole kuitenkaan vakiintunut oppiaine, vaan opiskelijat valitsevat jo usein pääsykoevaiheessa itseään kiinnostavan erikoisalan. Kulttuurialaa on mahdollista opiskella useissa suomalaisissa yliopistoissa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on useita kulttuurialan oppiaineita. Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella on tarjolla kulttuurintutkimuksen pääaine, jossa voi erikoistua eri alalle. Joihinkin oppiaineisiin voi olla varsin vaikea päästä, koska Suomen yliopisstoissa on käytössä pääsykokeet. Myös ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoilla on usein merkitystä. Yliopistossa oppiaineesta riippuen opinnot voivat olla varsin teoreettisia.

Jyväskylän yliopistossa opiskellaan esimerkiksi nykykulttuurin tutkimusta. Kyseisessä opintokokonaisuudessa tutkitaan nykykulttuuria. Siinä keskitytään sosiologiseen kulttuurintutkimukseen, lasten ja nuorten mediakulttuuriin ja digitaaliseen kulttuuriin. Samoin oppiaine tutkii elämäntapakysymyksiä ja merkityksiä, jotka liittyvät taiteisiin ja mediaan. Oppiaine organisoi myös Suomen Kulttuurintutkimuksen seuran toimintaa. Siihen kuuluu noin 300 jäsentä ympäri Suomea. Oppiaine toimittaa myös Kulttuurintutkimus-lehteä ja se on mukana minitieteisen NYKYKULTTUURI-sarjan julkaisussa.

Kulttuurialan opinnot yliopistossa siis vaihtelevat yliopistosta riippuen. Samoissa oppiaineissakin yliopistojen painotuksen saattavat vaihdella hyvin paljon riippuen opettajien mielenkiinnon kohteista ja erikoistumisalueista. Yliopistossa kulttuuria opiskeleva on usein luettava runsaasti vaativia teoksia, joko suomeksi tai jollain muulla kielellä. Lisäksi yliopistossa kannustetaan abstraktiin ajatteluun.

Yliopistossa yleensä kyseenalaistetaan asioita enemmän kuin ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi kulttuurin käsite saatetaan kyseenalaistaa täysin kun taas esimerkiksi ammatttikorkeakouluissa sitä käytetään itsestään selvänä käsitteenä. Monelle yliopisto-opinnot saattavatkin näyttäytyä turhan abstrakteina ja liian kaukana työelämästä. Siksi monelle ammattikorkeakouluopinnot saattavatkin olla parempi vaihtoehto. Näitä käsitellään seuraavaksi